Yleisilmeen piristämiseen tarkoitettu, satunnaisesti valikoituva kuvituskuva.

 
Omia kirjoituksia: Unien tulkintaa (2006)
Olen elämäni aikana ehtinyt heittää muutamia käteentarttuneita unienselityskirjoja pois käsistäni rennolla ranneliikkeellä, sillä en näe mitään järkeä lukita jonkin sanojen merkitystä johonkin unessa nähtyyn. Ikäänkuin esim. järvi tai hirvi tarkoittaisi aina jotain tiettyä. Ja vieläpä kaikilla ihmisillä. Paitsi ehkä jossain ajatuksienvalvontayhteiskunnassa, jossa ihmiset ajattelevat vain mitä heidän halutaan ajattelevan.
 
Mutta jotain unessa nähdyt asiat vähintäänkin kertovat. Ulkopuoliselle tarkkailijalle ne kertovat ainakin sen minkälaisista asioista henkilö on tietoinen ja minkälaisia kokemuksia omaa, sillä aluksihan kaikki ihmiset ovat tabula rasoja (tyhjiä tauluja). Toki unestaan kertojan on omattava hyvä sanallinen ilmaisukyky ja pyrittävä yksityiskohtaiseen kuvailuun, jottei kerronta vääristyisi.
 
Siirtymät unessa, näkymästä toiseen, asioiden ilmestyminen/katoaminen ja asioiden eteentuleminen ovat jotain, joiden kuvailu vaatii suurta huolellisuutta, muuten kuulijan tulkinta tulee olemaan väärä. Esim. siirtymän tilanteesta toiseen voi aiheuttaa jonkin pienen arvaamattoman yksityiskohdan havainnointi unen aikana, mutta jos ei tule maininneeksi tuota yksityiskohtaa kerronnassaan, kuulija saattaa tehdä väärän arvauksen.
 
Unessa koetut asiat voivat kertoa haluista, esim. halusta tehdä jotain aivan vapaasti (kuten lentää), mutta toisaalta koettuun asiaan saatettiin päätyä myös satunnaisen yhdistelmän kautta (näkymässä olleet objektit herättävät assosiaation kautta idean johonkin toimintaan).
 
Kuten reaalimaailmassakin, ei unimaailmassakaan pysty käsittämään aivan miten paljon tahansa kerralla, vaan huomio siirtyy pois toisista asioista sitä mukaa, kun huomio siirtyy muihin asioihin. Esim. kääntäessään katsettaan kuvitteellisesti vasemmalta oikealle, haihtuu tietoisuus yksityiskohdista sitä mukaa kun katseen siirtymä etenee.
 
Näin eilen unta, jonka alkukohdaksi muistan tilanteen, jossa ympäristönä oli välillä kaksikerroksinen kauppakeskus, välillä kirjasto hyllyriveineen ja leveinä käytävineen, välillä pieni roomalainen taisteluareena karnevaalitunnelmissa, riippuen mihin suuntaan ja mihin aikaan katsoi. Välillä huomioni osui ihmisiin, jotka pystyivät hyppimään korkealle ja leijumaan hitaasti vaikka volttia heittäen ilman halki. Itsekin pystyin siihen. Oli hienoa kun pystyi pyörimään minkä tahansa akselinsa ympäri ja niin hankalassa asennossa kuin halusi, eikä ylösalaisin ollessaankaan kadottanut avaruudellista tilantajua.
 
Hassua sinänsä, etten tuossa unessani kertaakaan tullut ajatelleeksi minkälainen asu itsellä tai muilla oli yllä, vaikka itseni ja muut näinkin. "Unohdin" ajatella sitä.
 
Toisaalta, toisessa unessa ylläni oli muuten normaali asu, mutta takin alla ja t-paidan päällä oli toisena paitana pyyheliina, joka tuppasi valumaan pois päältä, mutten unessani tajunnut siinä olevan mitään omituista, että paitanani oli pyyheliina, joten pyrin jatkuvasti kohentamaan sitä.