2.1. Mitä keinoja ihmisellä on hallita elämäänsä?

Ihminen syntyy tabula rasana, tyhjänä tauluna, vailla tietoa edes siitä, minkälaisia asioita haluaisi hallita elämässään. Esimerkiksi kalenterin hyödyllisyyttä ei välttämättä oivalla täysmääräisesti, jos tehtäviä asioita ei ole niin paljon, etteivät irralliset muistilaput tai mieleen painaminen riitä. Asioiden ylöskirjaaminen on joka tapauksessa hyödyllistä jo siinä mielessä, että se vapauttaa ajatusaikaa muihin tehtäviin.

Asioiden ylöskirjaamisella voi olla myös muita tarkoituksia kuin asioiden muistaminen. Asioiden pohtiminen kirjoittamisprosessin kautta on hyödyllistä ajatusten jäsentämisen kannalta, sekä myös tarpeettomasti häiritsevien tai keskeneräisten ajatusten läpiajattelemisen tarkoituksessa. Jos on mukana elämässä, mukaan tulee tarttuneeksi kaikenlaisia sellaisiakin ajatuksia, joille ei keksi mitään erityistä käyttöä, joten kertaalleen ne läpipohtimalla voi kertoa itselleen kuinka ja miksi ne ovat itselle tarpeettomia ja päästä niistä täten eroon.

Kirjoittaminen voi olla myös suremisprosessin muoto. Jos on vaikkapa menettänyt jonkun tuttavansa tämän tiputtua heidän käyttämästään veneestä kylmään veteen ja hukuttua, eikä paikalla ole ketään ammattiauttajaa, on mahdollisesti hyödyllistä käsitellä asiaa tietyn aikaikkunan sisällä. Tapahtumat tapaavat kiteytyä eräänlaisten kuplien sisään, ja niiden kuplien sisältöä on hankalampi muuttaa jälkikäteen kuin hetimiten.

Tietotekniikka tarjoaa valtavan määrän erilaisia elämänhallintakeinoja. Jo se, että internetiin liitetyllä kannettavalla tietokoneella voi kirjoittaa tekstit, editoida kuvat, lukea uutiset, käydä reaaliaikaista teksti- tai audiopohjaista keskustelua valtameren toisella puolella olevien työtovereiden kanssa, katsella videoleikkeitä erilaisista itseä kiinnostavista aiheista, sekä synkronisoida sähköpostit PDA-laitteen kanssa helpottaa elämää paljon.

Itsehillintä on hyvä hallita jo senkin vuoksi, että suuttumus sumentaa ajatukset. Buddhalainen meditaatio edistää suuresti mielenrauhaa jo pieninä annoksina, mutta muinakin ajanhetkinnä harjoitettu stooalainen tyyneys tulee osoittautumaan hyödylliseksi.

Muita hallintakeinoja ja asioita joihin voi vaikuttaa, ovat muun muassa ihmissuhteisiin liittyvät; omien tietotaitojen kehittäminen; ravitsemuksellisesti hyvän ruokavalion noudattaminen; terveiden elämäntapojen noudattaminen, sekä vähintään kohtuullisesti fyysisesti rasittavan liikunnan päivittäinen annostelu.

Eräänlaista elämänhallintaa on sekin, että ajautuu aivan tahallaan sellaisiin tilanteisiin, joissa voi olettaa ilmenevän stressaavuutta ja tällä tavoin karaisee itseään. Pikku hiljaa sitä alkaa huomata, että sitä pystyy selviytymään melkein mistä vaan ilman kummempaa hötkyilyä.

Huumori on näppärä keino ongelmien, sekä myös järkyttävien tapahtumien lieventämiseksi. Esimerkkinä tästä YouTubeen laitettu video, jossa näytettiin vahvoja tunteita herättävästi kuinka kultaliikkeen ryöstäjä pahoinpiteli myyjiä ryöstämisen ohessa. Heti sen perään katsoin YouTubesta videoleikkeen huumorilla tehdyn kioskiryöstöstä, jossa ryöstäjä pakotti aseella uhaten myyjän ottamaan rahansa vastaan, jolla osti tupakka-askin, sekä antamaan rahasta takaisin täsmälleen oikean verran. Tosin, ei se näin tekstimuodossa oikein aukene se tapahtuma, mutta pointtina tässä on se, että kahdesta samankaltaisesta tapahtumasta huumoripitoisempi jälkimmäinen karkotti ällötyksen tunteen, mikä syntyi aidon ryöstön katsomisesta, mutta joka ei kumminkaan korvaa mielessä jo nähtyä, vaan molempia pystyy edelleen käsittelemään mielessään.

2.2 Arvioi mallioppimisen merkitystä ihmiselle lapsena, nuorena ja aikuisena

Mallioppiminen ei loppune missään vaiheessa elämää, mutta mitä pidemmälle ihminen yksilönä kehittyy, sitä vähemmän — keskimäärin — hän käyttää malleja sellaisenaan, vaan pikemminkin hän sovittaa ne itseensä ja omaan persoonaansa. Tosin, myöhemmälläkin iällä tulee varmasti vastaan runsaasti erilaisia tilanteita, jotka ovat niin uusia itselle, että tuntuu sopivammalta seurata ensin miten muut toimivat ja tehdä itse samoin.

Roolimalleja ja samaistumisien kohteita on nykyään tarjolla ja vastaantulevana niin paljon, ettei sellaisiin pohjautuvaa mallioppimista voi millään muotoa pitää vain esimerkiksi nuoriin pätevänä. Viihteen ja mainonnan on usein jo lähtökohtaisesti tarkoitus olla samaistuttava, sillä niiden kohderyhmät on segmentoitu siten, että juuri oikea kohderyhmä ja samaistuttava kohde kohtaisivat. Mallioppimista on myös jonkin historiallisen merkittävän henkilön innoittavuus. Tässä kohdin ajattelen Ludwig Wittgensteinia, jonka sanomisia tai tekemisiä en varsinaisesti tarkoita orjallisesti noudattaa, mutta voi kylläpä hänestä itsestään ja hänen tuotoksistaan löytyykin paljon sellaista mikä päätyy osaksi omaa ajatteluani tai toimintaani.

Pienet ja nuoret lapset ovat mallioppimisen kannalta heikossa asemassa, koska heille ei vielä ole kertynyt välttämättä kovinkaan paljoa vertailumateriaalia, jonka pohjalta heidän olisi helpompi päättää hyväksyäkö vai hylätäkö havaitsemansa malli. Jos heille aivan pienenä opetetaan, että kun toista ihmistä vahingoitetaan, sen jälkeen herkutellaan syömällä täytekakkua, niin kyllähän siinä saattaa niin käydä, että tuo lapsi tulee kasvamaan jollain tapaa kieroon. Toisaalta, myös nuori ja aikuinenkin saattaa tulla oppineeksi mallin kautta juuri sellaisille tavoille, joita ihmiset joihin hän luottaa, hänelle suosittelevat tai antavat muulla tavoin ymmärtää kyseisten tapojen olevan heidän etiikkaansa sopivaa.

2.3 Pohdi opiskelustrategioiden merkitystä lukio-opinnoissa

Aiheeseen voisi pujahtaa sisään vaikka siitä huomiosta, että vain yhden opiskelutekniikan käyttäminen kaikissa lukio-aineissa tai vaikka yhdenkin aineen kohdalla, on mitä suurimmalla todennäköisyydellä johtava huonoihin lopputuloksiin. Metakognitiivisten taitojen kehittäminen on hyödyllistä ja niiden työstäminen kannattaa ottaa tavaksi, jolloin omien oppimisstrategioiden arvioiminen alkaa sujua ns. luonnostaan, ilman suurta vaivaa.

Joidenkin opiskelustrategioiden synnyttäminen vaatii harjoittelua, eikä niitä voi ottaa käyttöön niin helposti kuin alleviivaustussia. Viittaan tässä muun muassa piirtämisen kautta oppimiseen ja muistettavan aineksen liittämiseen esimerkiksi motorisiin liikesarjoihin. Tikku-ukoilla pääsee ihan hyvään alkuun visuaalisessa oppimisessa, mutta mitä paremmat piirtäjän taidot omaa, sitä luovemmin asioita voi oppia visuaalisesti.

Niin sanottu valokuvamuisti on täysin eri asia, vaikka sitäkin voidaan visuaaliseksi oppimiseksi kutsua. Tämä tekniikka vaikuttaa joillakin ihmisillä olevan käytettävissä ihan sellaisenaan, täydennettynä erinomaisella spatiaalisella hahmotuskyvyllä, sekä hyvällä objektien mentaalisella rotaatiokyvyllä. Tällainen henkilö pystyy näkemään mielessään — eloisissa väreissä — mitä haluaa, sekä aistimaan mielessään näkemiensä/kokemiensa objektien avaruudelliset suhteet toisiinsa ja yleensäkin käsittelemään mielikuva-aineistoa kuin se kaikki olisi siinä hänen edessään — työpöydällä. Savant-ihmisten ilmiömäisestä oppimiskyvystäkin voisi lausua sanasen, mutta jos ettepäi..

Opiskelustrategioiden merkitys ei rajoitu vain siihen, että asiat saisi pidettyä mielessään edes sen aikaa, että pääsee tenteistä läpi. Ne ovat välineitä, joiden avulla esimerkiksi kirjassa oleva tieto voidaan sovittaa jo mielessä olevaan tietoon. Opiskelustrategioita voi ajatella eräänlaisina konverttereina, jotka muuntavat aistitun informaation sillä tavoin jäsenneltyyn muotoon, joka on sovitettu juuri itseä varten. Luennon ylöskirjoittaminen sanasta sanaan ei olisi kovin kätevä opiskelustrategia. Enemmän oppisi, jos laskisi kynän alas ja keskittyisi vain kuuntelemaan luennoitsijaa. Riippuu tosin siitäkin, mikä on omien lähtötietojen suhde luennon sisältöön.

Opiskelustrategioihin liittyvät myös itsensä motivoiminen, keskittymiskyvyn kehittäminen, hyvä ruokavalio, liikunta, keskustelukumppanit, vireystila, hyvä itseluottamus, sopiva oppimisympäristö, jne.