Tein eilen havainnon, joka sai minut huomaamaan, että elämänkatsomuksessani on tapahtunut selkeä muutos verrattuna vaikkapa 7 vuotta taaksepäin. Sen aiheutti pienen pieni muurahainen, sekä hetkeä myöhemmin paikalle saapunut toinen muurahainen, jotka tepastelivat päivällä hiekkatiellä, ja joiden liikehdintää jäin hetkeksi katselemaan. Havaittuani vasta ensimmäisen niistä, kiinnitin omassa ajattelussani huomion siihen, että tuntui luontevalta ajatella muurahaisen olevan persoonan omaava olento. Kun paikalla saapui toinen muurahainen, en ajatellut siinä olevan kaksi muurahaista, vaan muurahainen, jolla oli tälläinen persoona ja toinen samankaltainen, mutta jonka persoona olikin tälläinen. Tai itseasiassa en käynyt tarkemmin erottelemaan itselleni mitkä olivat niiden erot, vaan tuntui jotenkin luontevalta ajatella, että jos olisin niin tehnyt, olisin varmistunut siitä, että siinä on kaksi eri persoonan omaavaa muurahaista.

Vai olisinko sittenkään saanut varmuutta siitä? Vai voisiko olla niin, että olen vain niin tottunut ajattelemaan ihmistäkin eräänlaisena koneena, että mikä tahansa tasapainoileva robottikin tuntuisi omaavan eräänlaisen persoonan? Onko tässä käynyt niin, että persoonuuden käsitteeni on päässyt laajenemaan siten, että kun kaksi tehdasvalmisteista pölynimurirobottia lähtisi ensi kertaa liikkeelle, ja toinen niistä ottaisi suunnaksi vasemman ja toinen oikean, niin jo heti ensimmäisen liikeradan eron muotoutumisen jälkeen olisin valmis ajattelemaan niitä erillisinä persoonina? Täten kaksi muurahaistakin tulisivat tietysti muodostuneiksi erilaisiksi persooniksi jo pelkästään eri tavoin kulkemiensa reittien kautta.

Varsinainen kysymykseni on: mahdollistavatko muurahaisen aivot sen kehittymisen yksilöksi, jolla voi sanoa olevan tietous omasta persoonastaan tai omista taipumuksistaan, ja se kykenisi tämän tietouden pohjalta muokkaamaan omaa persoonaansa tai taipumuksiaan?

--

Poiminto erään kommentoijan viestisstä: "Persoonan vaikutelma on ohi menevä,suhteellinen,ympäristöstä näkökulmasta riippuvainen."

Pidän tuosta viimeisestä lauseesta tuossa. Asia kiteytyi hyvin siinä.

Ja tuosta edelleen jatkaen.. yhdessä muurahaisessa kokemani persoonallisuus on tosiaan läsnä vain sen ajan kuin havainnoin. Se voi jopa tyystin kadota siinä välissä kun katson hetkeksi muualle, saati että tunnistaisin myöhemmin tuon tietyn muurahaisen uudelleen jossain toisessa yhteydessä. Ja kun hetken katson poispäin, niin mitä oikeastaan muistan sen liikeradoistakaan? En varmastikaan ihan kaikkea. Se voisi ehkä vähän auttaa, jos antaisin muurahaisella jonkin nimen. Siihen olisi sitten helpompi liittää havaintojani tuosta muurahaisesta. Paitsi että kun yrittäisin muistella mitä havaintoja olen aiemmin tehnyt tuosta muurahaisesta, en välttämättä muistaisi kaikkea ja sen minkä muistaisin, olisin kenties muistanut jotenkin väärin. Jos minulla olisi paljon havaintoja tuosta muurahaisesta, en edes pystyisi kerralla ajattelemaan kaikkea sitä, vaan tapahtuisi valikoitumista. Vaikutelma persoonallisuudesta on siis tosiaan ohimenevää. Eikä se olisi koskaan edes täysin samanlainen vaikutelma, vaan aina vähän erilainen.

Tietoisuudesta ja persoonallisuudesta on varmasti paljonkin keskustelua muissa viestiketjuissa, mutta nuo megapitkät ketjut ovat niin pelottavan näköisiä, etten ole jaksanut aloittaa lukemaan niitä.