Jos vastustaja tai sellaiseksi koettu on koettelun perusteella vaikuttanut liian vaikeasti voitettavaksi törmäyttämällä ideologioita toisiinsa väittelyssä, saatetaan päätyä kokeilemaan tuon vastustajan leimauttamista jonkin tietyn maailmankuvan kannattajaksi — sellaisen maailmankuvan, jota muiden ihmisten on helppo paheksua. Ajattele tässä kohdin rasismia. Näinä päivinä rasisti on semanttiselta merkitykseltään suunnilleen sama kuin "vanhanaikaista nationalismia kannattava itsekäs henkilö, joka ei ymmärrä monikulttuurisesta maailmasta mitään ja jonka sosiaalisen globalisoitumisen aste on vähäinen tai olematon".

Sitä en vielä aivan varmuudella tiedä millä houkuttelun keinoilla tummasävyisen ihon omaavia ulkomaisia vaihto-opiskelijoita oli saatu houkuteltua härnäämään minua, mutta uskoisin sen liittyvän siihen, että tietyt supisuomalaiset henkilöt ovat toimineet kieliportin vahteina. Eli toisin sanoen, näiden vaihtareiden mieleen on rakennettu valheellinen vaikutelma minusta. On myös niinkin, että monet vaihtareista eivät vietä Suomessa aikaa kuin muutaman kuukauden ja palaavat sitten kotimaahansa. Sen ajan minkä he ovat täällä, he todennäköisesti viettävät mieluummin niin, etteivät hankkiudu heille turhiin konflikteihin minua vastaan olevien tahojen kanssa.

En tietenkään tarkoita sanoa, että kokisin kaikki vaihto-oppilaat uhkiksi itselleni, jos yleensä ketään heistä. Sehän olisi ihan hupsua. Kumminkin, jokunen vuosi sitten opiskelija-asuntolassa asuessani saatoin huomata, että tietyt suomalaiset opiskelijat pyrkivät ensin kovin innokkaasta hankkiutumaan vaihtareiden kanssa hyviin väleihin, houkutellakseen heitä myöhemmin toteuttamaan erilaisia camp-huumoritempauksia.

Tähän leimauttamiseen liittyen, ulkomaisia tummaihoisia vaihto-oppilaita on käytetty siten hyväksi, että viime syksynä esiintyi parin kuukauden ajan suuri määrä tilanteita, joissa tummaihoinen henkilö tai henkilöt toimivat tavalla, jonka pyrkimyksenä oli ärsyttää minua ja täten saamaan mieleni havaitsemaan toistojen kautta mikä tapahtumissa oli yhteistä ja ehdollistumaan syrjivästi siihen. Eli tarkoituksena oli saada minut suorastaan inhoamaan kaikkia tummaihoisia. Jos olisin kertaakaan näyttänyt julkisesti vaikuttavan siltä, etten pidä tummaihoisista, yleisön olisi helppo pitää minua rasistina.

Jos en olisi tunnistanut kasvoista näitä käytettyjä vaihto-opiskelijoita, vaan olisin yleistänyt tuon väitetyn inhon kaikkiin tummaihoisiin, olisin saattanut erehtyä osoittamaan paheksuntaa sellaisillekin tummaihoisille, jotka eivät olisi edes kuulunut näihin tiettyihin vaihtareihin. Se olisi levityttänyt väärää käsitystä minusta eteenpäin näiden toisten tummaihoisten muille ihmisille kertomien tapahtumakuvausten kautta.

Ehdollistumayritykseen käytettyihin henkilöihin kuului aluksi vain muutama henkilö, jotka esiintyivät aina yksistään. Jotta heidät saatiin kuskattua niihin paikkoihin, joissa tyypillisesti tapasin tiettyinä aikoina käydä, vaadittiin lisäksi minun sijaintietojeni tietäminen. Sijaintitietojen hyödyntäminen ei sinänsä ole kovin monimutkaista, mutta näiden tietojen hankkimiseen tarvittiin sekä paikannussignaalia lähettävän laitteen asentaminen piiloon autooni, sekä kännykkäni lähettämien signaalien käyttäminen paikkatiedon tietokoneavusteisiin päättelemiseen. Jälkimmäiseen tarvittiin vähintään yksi Saunalahdella työssä oleva henkilö tai heidän GSM-verkkojaan ylläpitävä taho kuten YIT/Primatel. Väärennetyn GSM-tukiaseman pystyttyminen vaikuttaisi epätodennäköiseltä, sillä siihen todennäköisesti puututtaisiin nopeasti. Myöhemmin leikkiin tuli mukaan paikallista nuorisoa, jotka olivat asemoituneet tiettyihin havainnointipaikkoihin ilmoittaakseen tekstiviestillä tai kännykkänsä mesettimellä milloin kuljin kävellen tietyn kohdan ohitse.

Mainittakoon vielä erikseen, että en oikeasti haluaisi jatkuvasti käyttää tässä tekstissä sanaa tummaihoinen, mutta teen sen asian selkiyttämisen vuoksi.

Tummaihoinen henkilö, jonka kulloinkin jossakin yhteydessä havaitsin, ei välttämättä tarvinnut tehdä mitään erityistä. Olennaista oli se, että samat henkilöt ilmestyivät mitä erikoisempiin paikkoihin juuri silloin kuin minäkin niissä olin. Ja aina he tekivät kerran tai toistivat jotain korostettua elettä, jotta he tulisivat varmemmin huomioiduksi ja jääneeksi paremmin muistiin tuosta tilanteesta.

Parin viikon kuluttua tämän touhun alkamisesta ilmeisesti ymmärrettiin, että yhden henkilön yksityiskohtien havainnointi on liian helppoa, joten seuraavassa vaiheessa he alkoivat esiintyä pareittain, sekä ottivat korostettujen eleiden sijaan käyttöön vaatekappaleita tai esineitä, jotka olivat täsmälleen tai hyvin lähellä samanlaisia kuin mitä minä käytän. Kolmen henkilön ryhmien kokeilut olivat lyhytaikaisia.

Sitten alkoi prosessiin viimeinen vaihe eli ihonvärien variaatioiden käyttö, jolloin käytettyjen henkilöiden iho ei ollut enää vain erittäin tummasävyinen, vaan vaihtoehtoina olivat mm. "filippiiniläisempi", "kiinalaisempi", "puertoricolaisempi", "aasialaisempi". Nämä eivät aina olleet vaihto-oppilaita, vaan käytettyjä olivat pikaisesti maassa piipahtavat turistit, joille oli ilmeisesti välitetty jonkin selityksen varjolla pyyntö suorittaa jokin tietty toiminto minut nähtävilläni.

Mikä oli tämän kaiken vaikutus minuun? Kirjoitin tämän tekstin. Ei kovin paljon muuta.