a) Miten kastettujen, avioliittoon vihittyjen ja kirkkoon kuuluvien määrät ovat kehittyneet ko. aikana? Pohdi syitä kehityssuunnalle.

Kaaviosta voi lukea, että vuodesta 1970 vuoteen 2003 kirkkoon kuuluvien määrä on vähentynyt tasaisesti, ilman rajuja käyrän aaltoiluja, 95 %:sta 83 %:iin. Välillä lasku on hienoisesti vähentynyt, mutta suuntaus silti on koko tarkastelujakson ajan laskusuuntainen. Jos kirkkoon kuuluvien määrää tarkastelisi prosenttilukujen sijaan absoluuttisina määrinä, voisi todeta, että jo pelkästään 1980-luvulla kirkkoon kuuluvien määrä on on vähentynyt noin 5:n Lappeenrannan kokoisen kaupungin asukasmäärän verran. Kaaviosta ei voi tehdä päätelmiä sen suhteen, mille maantieteellisille alueille vähentyminen on keskittynyt — jos se yleensä on keskittynyt mihinkään tietylle alueelle.

Kirkosta eronneiden määrä selittänee pitkälti koko kehitystrendin, yhdessä sen todennäköisyyden kanssa, että kirkosta eronneiden tulevat lapsetkaan eivät välttämättä liity kirkkoon. Jos kirkosta eroamiseen on ollut syynä rahansäästö, saattaa mieli kirkkoon uudelleenliittymisen suhteen muuttua herkemmin kuin silloin, kun kyse on ollut kannanotosta. Ehkä ainoa pakottava syy liittyä kirkkoon olisi olemassa siinä tapauksessa, jos taannoin lehdissä esille ollut joidenkin kirkonmiesten halu rajata esim. hautaansiunaaminen vain kirkkoon kuuluville, olisi toteutunut. Tosin, aiheesta kirjoittelua nettifoorumeilla kursiivisesti seurattuani, saatoin huomata, että aiheen käsittelyä ei ole jätetty. Joka tapauksessa, kirkosta eroaminen on erittäin helppoa, mikä laskee siihen toimeen ryhtymisen kynnystä.

Kirkollisesti vihittyjen määrä ei kaavion mukaan seuraa kovinkaan tarkkaan kirkkoon kuuluvien määrän kehittymistä, vaan heidän määrässään on runsaasti vaihtelua, päätyen vuodesta 2000 alkaen jyrkkään syöksylaskuun — 10 %:n lasku kolmessa vuodessa. Selityksenä kehitykselle ei voine olla vain yhtä syytä, vaan päätöksiin järjestää kirkollinen vihkitilaisuus, vaikuttavat lukuisat eri syyt. Näitä syitä voivat olla esim. kullakin ajanhetkellä vallitseva trendi tai ihmisten taloudellinen tilanne, sekä kirkon ja uskonnon merkityksen vähentyminen. Käyrän lopussa oleva notkahdus ja erityisesti sen suhde tuolloiseen kirkkoon kuuluvien määrään on huomiotaherättävää, mutta niin ovat myös ne käyrän kohdat, joissa kirkollisten vihittyjen määrä kasvaa jyrkästi.

Sitä en tältä istumalta pysty arvioimaan kuinka moni kirkkoon kuuluvista ajattelee kirkollista vihkimistä erityisesti uskon asiana ja kuinka kokee on enemmän mieltynyt siihen juhlavuuden tuntuun, joka alkaa kirkossa tapahtuvasta vihkimistilaisuudesta ja jatkuu myöhemmin toisaalla, jossa läsnä on hyvää ruoka, hyviä ystäviä ja liikekumppaneita, erilaisia ohjelmanumeroita, tanssia, tunnelmamusiikkia ja muuta sellaista, hetkeksi arjesta vieraannuttavaa.

Tulipa myös mieleeni, että ilmeisesti kirkon sijaan vihkimisen voi suorittaa vaikkapa veden alla, kuten jotkut ovat tehneetkin. Mikä ei tosin välttämättä tarkoita, etteikö tuollaisen tapaisiin erikoisiin tempauksiin voisi silti liittyä myös aito jumalusko. Siviilivihkimisen yhteydessä mahdollisesti tapahtuvan kirkollisen siunauksen ottavien määrän arvelen olevan vähäinen, sillä luulen avioliittoon halajavien jakaantuvan enimmäkseen kirkossa vihittyihin ja siviilivihkiäisiin ilman kirkollista siunausta. Jos siviilivihkiäiset toimitetaan maistraatissa, pari voi muutaman minuuttia kestävän juridisen protokollan suorittamisen jälkeen suunnata varsinaisiin juhliinsa, jos niin on suunniteltu. Siviilivihkiäisen voi suorittaa myös varsinaisella juhlapaikalla, jolloin juhlaväkikin pääsee kokemaan sen hetken, kun pari menee keskenään avioliittoon.

Kasteessa lapsi liitetään seurakunnan jäseneksi. Kun lapsi kasvaa isommaksi, hän saattaa olla juuri se aiemmin mainittu seurakunnan jäsen, joka päättää erota kirkosta, eikä välttämättä enää palaa takaisin kirkon piiriin, mutta kasteen saamista hän ei voi enää peruuttaa. Täten kaavion mukaan vuodesta 1970 alkava laskusuuntaus, ei ailahteluineen korreloi kovin täsmällisesti kirkkoon kuuluvien käyrän kanssa. Kastettujen käyrän ailahtelevuutta selittänevät enemmänkin syntyneiden lapsien määrä ja kuolleisuus.