On mielenkiintoista, kuinka -ppa -päätteistä verbiä käytettäessä ympäristössä havainnoivat ihmiset muodostavat käyttäjästä ja sen kohteesta vaikutelman, että toinen käskee ja toinen tottelee. -ppa -päätteisestä on tullut verbin imperatiivimuodon (käsky, kehotus tai pyyntö) tujuimman käskymuodon korvike niille, jotka eivät rohkene käyttää varsinaista käskymuotoa. Toisin sanoen, ihmiset ovat vain hiljaa tulleet antaneeksi -ppa -päätteisille sanoille sen merkityksen, että sen käyttäjä on se psykologisesti tai statushierarkillisesti vahvempi osapuoli, vaikka itseasiassa sen käyttäjät ovat usein pelkureita, jotka pelkäävät vastalauseita, joita tujumpi käskymuoto saisi aikaan.
 
Hae!
Haeppa.
 
Juuri tälläinen hiljainen sanojen merkityksien muuttuminen on saanut aikaan monet "kaikki tietää" -ilmiöt, vaikka kyse on vain ilmaisutavasta heräävistä assosiaatioista.
 
Jokaiseen verbiin tämä ei päde aivan yhtä lailla, koska kysehän on kulttuurin muokkaamasta tavasta käyttää kieltä ja voi olla, että jotain käskymuotoista verbiä ei kukaan käytännössä koe käskymäiseksi, tai jostain verbistä ei koskaan edes käytetä muuta muotoa kuin käskymuotoa tai kenties -ppa päätteinen muoto on tullut normiksi, jota kaikki käyttää muutenkin. Voisi myös olla niinkin, että joidenkin verbien tapauksessa käskymuoto ja -ppa -päätteinen ovat tietyiltä merkityksen osiltaan vaihtaneet paikkaa. Tietysti myös äänensävy määrittää osaltaan mahdollisen tulkinnan rajoja.
 
Ihmiset useinkin välttävät sanomasta asioita, jotka hänen mielensä loihtiman todennäköisyyden mukaan saattaisivat aiheuttaa dialogin, jossa hänestä voisi jäädä epäedullinen mielikuva ympäristössä havainnoiville ihmisille. Täten on turvallisempaa käyttää korvike-ilmaisuja. Tällöin ei niin helposti joudu tilanteisiin, joissa joutuisi reaaliajassa miettimään mitä sanoo. Reaaliajassa miettiminenhän on huomattavasti työläämpää, kuin jo ennestään useita kertoja lausuttujen asioiden toistaminen. Viitaten tälle siis siihen, että jos sanojen kohde sanookin jotain, johon ei ollut varautunut, voisi mielikuva itsestä muiden mielessä päästä rapautumaan, kun tulisi mölisseeksi jotain huonosti mietittyjä typeryyksiä.
 
Hae!
Haeppa.
Kävisitkö hakemassa?