Oireyhtymät kriteereiltään monitulkintaisia
 
Oireyhtymien yksittäiset oirekriteerit ovat usein monitulkintaisia. Sen minkä yksi ihminen käsittää tietyllä tavalla, voi toinen käsittää toisella tavalla. Yhden ja saman oirekriteerin voi käsittää esim. 5:llä eri tavalla riippuen tulkitsijasta.
 
Tästä syntyy kriteerien väljyys. Jos oirekriteerit olisivat monosemisia (yksimerkityksisiä), ei väljyyttä syntyisi.

Monia etiologioita samassa oireyhtymässä
 
Kaikki seuraavista listatuista ovat oireyhtymiä ja niillä kaikilla on useita etiologioita. Tarkoittaen sitä, että millään niistä ei ole yhtä ainoaa aiheuttajaa, syytä, geenimutaatiota tai vastaavaa, vaikka jossain kirjallisuudessa näin saatetaankin esittää. Oireyhtymiä ovat mm. tarkkaavaisuushäiriö (adhd), masennus (ja sen variaatiot kuten bipolaarinen versio), asperger, paniikkihäiriö, alzheimer, dementia, parkinson, autismi, skitsofrenia, migreeni...
 
Eli itseasiassa, kun joku sanoo tai jollekin sanotaan, että hänellä on se ja se syndrooma, ei tuo lause kerro mitään eksaktia, erityisen tarkkaa määritelmää tuosta henkilöstä, vaan lause vain asettaa tietyt sumearajaiset kehykset, jonka sisäpuolelle jää kaikki se mikä on mahdollista liittää tuohon henkilöön.

Yksittäisestä oireyhtymästä voi muodostaa erilaisia käsitepooleja
 
Jos diagnoosikriteerit ovat väljät, päätyy diagnoosin saaneiden joukkoon hyvin erilaisia ihmisiä.
 
Tietyn diagnoosin saaneiden ihmisten joukosta voi muodostaa monenlaisia pooleja. Jos kaikki ominaisuudet kirjattaisiin heiltä ylös ja sijoitettaisiin yhdistettyyn pooliin, saataisiin pooli, jossa esiintyy useita kertoja tiettyjä ominaisuuksia, keskenään täysin ristiriitaisia ominaisuuksia, sekä ominaisuuksien negaatioita (vastakkaisia ominaisuuksia).